Kuptakuoriaisia

Niittyheinäsirkat alkoivat sirittää viime viikolla - samaan aikaan kuin viime vuonna.

Opin tällä viikolla mäkitervakon (Lychnis viscaria), vaikka se on melkein samanlainen kuin puna-ailakki. Mäkitervakoita ei kuitenkaan ole pihassamme, joten en kerro nyt perhosista enempää, vaan kuptakuoriaisista.

Kuptakuoriaiset ovat vallanneet keinupaikkani. Ne ovat kupari- tai kultakuoriaisia (Cetonia aurata/cuprea). Ne syövät kukkia, mutta huopaohdakeet (Cirsium helenioides) eivät ole vielä auenneet, mutta kuoriaiset vain tunkevat nuppujen sisään.
Kultakuoriaisen erottaa kuparikuoriaisesta siitä, että sillä on otsaryppy ja kuparikuoriaisella suorasuu. Kuptakuoriaisten toukat elävät lahopuissa ja muurahaispesissä.

Niillä ohdakkeennupuilla oli monta muutakin kuorisista: leppäkertunnäköisiä mäihiäisiä (Glischrochilus) ja kärsäkkäitä.
Keinupaikan ohi kaivettiin viime vuonna vesiputki. Vanhemmat sanovat sitä hiekkamaaksi mutta minun mielestäni se on autiomaata.

Toiseksi yleisin koppakuoriainen pihallamme on metsäsittiäinen (Geotrupes stercorosus). Sen toukat elävät hirvenkakassa. Tomslow ja Isä opettivat kuoriaisia tunnistamaan itsensä.

Vuohenputkikasvustoon (Aegopodium podagraria) tuli eilen yksi kimalaiskuoriainen (Trichius fasciatus). Se matkii kimalaista vaikkei se pistä. Kimalaiskuoriaisentoukat elävät lahopuissa.

Vuohenputki on niinkuin koiranputki,
mutta sillä on isot lehdet.
Juhannuksena Kuikkajärven rannassa poltettiin kokko.

Rantaelämää

Karhuhan (Ursus arctos) nukkuu talviunta, mutta tiesittekö, että jääkarhu (Thassalarctos maritimus) nukkuu kesäunta?
Olimme Kettusaaressa keräämässä painolastikasveja, niinkuin heinäratamoa (Plantago lanceolata). Silloin kun ratamo kukkii, niin on kesä. Poosun Merimuseo ja iso painolastikasvikenttä oli hävitetty. Toisessa paikassa kasvoi saksankirveliä (Myrrhis odorata). Se näytti koiranputkelta, mutta kun sen siemeniä muussasi kädellä niin se haisi ihan karkilta. Tutkimuslaitoksen luona Äiti tunnisti kasvipurkkeja, ja sitten siellä oli siili (Erinaceus europaeus)! Niinkuin ne painolastikasvitkin, sekin on ihmisen tuoma saareen.

Viime viikolla yritin kotona uida, mutta heti kun menin uimaan niin upposin aina pinnan alle. Vähän pelästyin, mutta en paljon, sillä haluan oppia uimaan, kun viime talvena kuljin Lähikaupungin uimahallissa. Nyt Hiekkarannalla uin kellukkeen kanssa ja se oli hienoa, kun pysyin pinnalla! Ensi kuussa menen oikeaan ulkona järjestettävään uimakouluun.

Siellä Hiekkarannan lepissä oli monta idänlehtikuoriaista. Vielä viime vuonna niitä ei näkynyt Meren rannalla vaikka Kuikkajärvellä ne ovat ihan yleisiä.

Isokoskelo (Mergus merganser) ja kalalokki (Larus canus) saivat torstaina poikaset.

Kesälaitumia

Kävin Lähikaupungissa matkailuneuvonnassa. Siellä oli pöydillä semmoisia kuulakyniä, jotka olivat alustassa kiinni helmilangalla. Minä sekoitin ne kynät. Yhdellä ilmoitustaululla oli hevosenkengät.
Mimmi pääsi kesälaitumelle joitakin viikkoja sitten kun tuli tarpeeksi lämmintä. Sille tehtiin pihaan karsina ja kun se pistettiin sinne niin ensimmäisen päivän se etsi semmoista kohtaa mistä voisi kiivetä aidan yli muttei se löytänyt. Mimmille tehtiin myös mökki joka täytettiin heinillä ja sinne se meni yöksi. Näin kesällä Mimmi syö lähiluomuruokaa, niinkuin voikukan (Taraxacum officinale) ja ratamon (Plantago major) lehtiä.

Vanhempien kanssa olin yhtenä yönä yölaulajaretkellä. Se on semmoinen kun mennään kesäyönä kuuntelemaan lintuja jotka laulavat. En kuitenkaan kuullut mitään kun uinuin koko ajan kun olin päivällä uinut niin paljon.

Kukat ja puut kärsivät kesäkuun kuivuudesta, mutta sunnuntai-iltana tuli onneksi sade, vaikka se oli kyllä jo vähän liian jännittävää, kun ukkonen jyrisi ihan lähellä, mutta onneksi olin sinäkin päivänä uinut niin paljon, että nukahdin taas pian.

Lisääntymisiä

Löysin pihasta maan silmät. Kun olimme uutta kylmänkukkapaikkaa etsimässä niin löysimmekin metsästä ketun (Vulpes vulpes) pesän.

Nyt on taas se aika vuodesta kun lepänlehdillä kuhisee parittelevia idänlehtikuoriaisia. Kun ne menevät päällekkäin, niin silloin ne parittelevat. Sitten naaras munii.

Toukohärkä tuli viime viikolla pihaamme munimaan! Naarastoukohärällä on paksu takaruumis kun sen sisällä on niin paljon munia. Kun toukat kesällä kuoriutuvat, ne kiipeävät kukkiin ja ratsastavat maamehiläisten mukaan niitten pesiin, missä ne loisivat. Jos toukohärän ottaa käteen niin se pissaa niinkuin leppäkerttukin. Mutta jos toukohärän näkee kesäkuussa, niin sitten se on kesähärkä.

Ruutanalammen rannalta löysin jännän hyönteisen. Siitä tuli sudenkorento, mutta se ei ollut vielä iso. Sen alapuolella oli rupuliainen toukkanahka, kun se oli kiivennyt ylös vedestä. Sudenkorennon toukka elää monta vuotta vedessä ennenkuin siitä tulee sudenkorento.

Pelastimme piha-altaasta sisiliskon. Se oli tullut sinne hämähäkkien perässä, muttei päässyt itse takaisin ylös muoviseiniä niinkuin susihämähäkit. Se sisilisko oli odottava naaras, kun se oli niin paksu. Ei ihme, että sillä oli niin nälkä. Sen häntä oli kauan sitten katkennut kun se ei ollut niin pitkä ja oli tummempi. Sisilisko katkaisee hännän jos sen ottaa käteen sen takia että lapset pelästyisivät.