Somalia

Olen Soma, kymmenvuotias luontoharrastaja. Asun Äitin ja Isän kanssa Sienimetsässä Kuikkajärven rannalla. Koska en itse osaa vielä kaikkia tietokonejuttuja, niin Isä toimii minun sihteerinäni. (Sihteeri on kylläkin afrikkalainen lintu).

2007-11-28

Talvenkynnys

Taas on niin pimeää, että hamut ovat liikkeellä. Tein helminauhalla kuvan yhdestä hamusta:
Talvella tarvitsee olla aina heijastin. Oravanpesässä teimme niitä itse:
Keksin jännän taikatempun; kynä joka pysyy kahden tuolin välissä:
Metsäretkellä ihailimme talvipukuisia puita. Kuusi:
Mänty:
Koivu:

2007-11-22

Isomäki

Laadin itselleni kaveriverkoston. Keskellä olen minä ja nuo kuviot tarkoittavat eri kavereitani.
Tein itselleni muovipussista paidan siten, että leikkasin pohjan pois. Se on kätevä syödessä, niin ei tarvitse ruokaliinaa. Kuten kuvasta näkyy, jatkoin hiustenleikkaamista.
Kävimme etsimässä aarteita Isomäessä. Sen rinteillä kasvaa lehtikuusta (Larix decidua), joka on siitä jännä kuusi, että se tiputtaa talveksi neulaset pois ihan niinkuin lehtipuut tiputtavat lehdet, ja sen takia lehtikuusi talvella näyttää ihan kuin kuolleelta kuuselta, joka on tiputtanut neulasensa. Lehtikuusi on lujaa puuta, josta tehdään esimerkiksi pitkospuita, kun ne eivät heti lahoa.

Isomäki on niin korkea vuori, että sieltä näkyy Aurinkokin. Huipulla oli kummallinen puurötiskö. Se oli kuulemma kaatuneesta kolmiomittaustornista, jotka olivat ennen semmoisia näkötorneja, joitten avulla tehtiin karttoja. Olisi ollut kiva kiivetä siihen torniin. Harmi, ettei niitä tehty lehtikuusista.

Koivunkannosta minä sitten löysin sen aarteenkin.
Mutta kun palasimme autolle, tuli jo niin hämärää, että Isän piti metsässä laittaa kepsi päälle, että osaisimme pois. Minusta kyllä oli helpompaa piirtää maahan kepsimerkkejä ja kävellä omia jälkiä pitkin takaisin.

2007-11-15

Hiukset

Lähikaupungissa näin kuumailmapallon vauvan:
Mutta se oli vielä niin pieni, ettei se osannut lentää.

Löysin kaapista yksinäisen mehupillin. Se oli varmaan tippunut yhdestä mehupurkista kun olimme syksyllä ottaneet evääksi suunnistuksiin. Kun sitä pilliä ei silloin löytynyt, teimme silloin metsässä ruohonkorresta varapillin.

Hiukseni olivat kasvaneet liian pitkiksi eivätkä vanhemmat leikanneet niitä tarpeeksi, joten yhtenä iltana leikkasin ne itse.

Kävimme kävelemässä korkealla ja kapealla harjulla, jonka viereen meinataan kaivaa hiekkamonttu. Siellä harjulla kasvoi ilkkakanervaa (Calluna vulgaris), jonka nimesin yhden piirroshahmon mukaan, kun tulee televisiosta aina karkkipäivän iltana. Se animaatio on hauska, mutta sen jälkeen tulee semmoinen ohjelma missä Jari Tervo kiroilee ja minun pitää mennä nukkumaan. Meidän pihassammekin on kiroilevia tinttejä. Laitoimme lintulaudat kun tuli lunta. Talitintit tulivat jo syyskuussa koputtelemaan ikkunoita, mutta emme pistä ruokintaa ennen lumentuloa, etteivät muuttolinnut jää meille. Ne linnut löytävät metsästä ruokaa niin kauan kun ei ole lunta. Mutta nyt on lintulaudoilla kova vilske. Tintit oikein tappelevat auringonkukansiemenistä, ja yksi hömötintti törmäsi ikkunaan ja pökertyi. Otimme sen vähäksi aikaa sisälle, ettei se kuole pakkasessa. Päästimme sen ulos kun se osasi lentää. Tuossa kuvassa näkyy myös omatekemä hiusmuotini.

2007-11-08

Kaamostaidetta

Kaamos on semmoinen aika vuodesta, kun on pimeintä ennen lumentuloa joka valaisee. Yöt ovat pitkiä ja päivät hämäriä kun on pilviä.

Kyläilimme Tomslow'n luona jossa näin Enkelikoiran, jonka on maalannut Ruut Halonen.Sitten satoi tokalumi ja tein talven ensimmäisen lumiukon. Se oli muuten ensimmäinen lumiukko, minkä minä itse olen ikinä tehnyt.

Sitten rupesin askartelemaan Hama-helmillä. Oikeasti niitä pistetään kiinni semmoiselle kuvioalustalle ja sitten silitetään, mutta minä levitin ne helmet matolle ja vedin Hama-helmipurkilla keskustan puhtaaksi. Minusta se oli hieno tilataideteos, mutta vanhemmat käskivät minun heti siivoamaan sen pois. Vanhemmat tykkäävät aina perinteisemmästä taiteesta. Leikkasin sitten paperiarkista auringonkukan ja laitoin kumiviikunan (Ficus robusta) päähän. Tuon "Auringon" minä tein taskulampulla. Sen taiteen vanhemmat onneksi ymmärsivät.

2007-11-01

Veikeitä juttuja

Kuulin semmoisen laulun missä laulettiin tähdenlennosta. Kysyin että missä semmoisia tähdenlentoja on, ja kuulin, että yötaivaalla. Minäkin haluan joskus valvoa yöllä ja syödä ruokaa ja nähdä tähdenlennon, kun sitten saa toivoa.

Viikonloppuna kävin Ukin taidenäyttelyssä. Hän on maalannut vesiväreillä maisematauluja.
Isä osti kirjamessuilta tosi kivan satukirjan. Siinä on ihan hassuja satuja ja jänniä kuvia. Sen nimi on Veikeitä juttuja ja sen on kirjoittanut Rudyard Kipling, mikä on vaikea sana ja hassu nimi. Se Rudyard on kirjoittanut myös Viidakkokirjan, joka onkin elokuva, missä seikkailee Mowgli!

Muistatteko kun keväällä hautasin punarinnan? Kaupungissa näin hautausmaan, jonne on haudattu ihmisiäkin. Kysyin Isältä mitä nimiä niissä haudoissa oli, eikä hänkään osannut lukea kaikkia. Sitten hän kyllästyi sanomaan niitä nimiä, ja kun kysyin, että "Kenen hauta tässä on?", niin hän sanoi, että "Kyt Kameelin".

Viime yönä näin unta että nousin ylös vesilätäköstä uimasta, joka oli korkea. Sitten opettelin lentämään lampusta, kun halusin olla keiju. Nukuin niin kauan, että se oli varmaan kaksi yötä. Nyt minun pitää valvoa kaksi päivää. Sitten voin nähdä tähdenlennon.