Kevät

Afrikasta tultua huomasimme, että Suomesta oli yhtäkkiä sulatettu lumet melkein pois. Lintulaudan alle oli tullut mustarastas ja lintujen ruokkiminen lopetettiin kun ne löytävät itsekin maasta siemeniä ja hyönteisiä. Kun illalla ajettiin autolla, niin näkyi kun mittariperhosia (Geometrioidea) lenteli auton valoissa. Iltaisin ja aamuisin se mustarastas laulaa, ja päivisin talitintti, joka on paras laulaja.

Keskiviikkoiltana kun yritin ottaa haavilla kiinni sitruunaperhosta (Gonepterx rhamni), niin eteen tuli ihan kesy urpiainen (Acanthis flammea), joka ei pelännyt paljon yhtään. Otin sen kiinni haavilla, mutta se osuikin vahingossa sen päähän ja se urpiainen kuoli heti. Minua harmitti, kun olisin halunnut sen kiinni elävänä, mutta vanhemmat sanoivat että hyvä että se kuoli nopeasti, sillä se oli sairas ja sen takia se ei paljon lentänytkään. Hautasimme sen maahan etteivät muut linnut saisi siitä Salmonellaa.
Pihastamme löytyi pöllön oksennuspallo! Se oli varmaan käynyt pihassamme silloin kun olimme Afrikassa. Tikkujen kanssa avasimme sen ja siinä oli harmaita karvoja, pieniä luita ja päästäisen (Sorex) pääkallo. Samana päivänä kun lähdimme Tansaniaan, pihassamme oli varpuspöllö, ja viime viikolla kuulimme Kuikkajärven toisella puolella viirupöllön (Strix uralensis).

Merkkipäivä

Safarin viimeisenä päivänä täytin viisi vuotta ja menimme juhlimaan sitä Merun hotelliin. Tapasin taas Marian ja menimme uimaan uima-altaaseen vaikkei kumpikaan osaa uida mutta meillä oli uimarenkaat. Sitten pukeuduimme prinsessoiksi ja kävelimme puutarhassa. Sitten menimme juhlaillalliselle ja minulle sytytettiin kynttilät muffinsseihin ja minä puhalsin ne ja sitten ne sytytettiin uudelleen kun Mariakin halusi puhaltaa ne kynttilät.

Seuraavana päivänä menin Marian kanssa kansainväliseen päivähoitoon kun en halunnut mennä taas safarille vanhempien kanssa. Siellä oli kyllä kivaa. Jotkut lapset tekivät helminauhoja. Yhden kerran kaaduin ja loukkasin polveni ja itkin mutta joku täti tuli lohduttamaan ja laittoi minut penkille istumaan.

Minun mielestäni aina silloin kun Suomeen tulee talvi, niin kuuluisi mennä Afrikkaan.

Safari

Kävimme telttailemassa viikoksi Tansanian kansallispuistoissa. Se oli hienoa kun sai seistä autossa ja katsella villieläimiä jotka eivät olleetkaan villejä, vaan leijonakin (Panthera leo) tuli ihan auton viereen, kun siinä oli varjoa!

Manyaran viidakossa näimme norsuperheen (Loxodonta africana) ja bambiaaneja (Gazella granti). Serengetissä jepardi (Achinonyx jubatus) penkoi pitkin savannia mutta vohvelit (Syncerus caffer) vain seisoivat paikoillaan kun ne märehtivät. Sihteerilinnut (Sagittarius serpentarius) olivat niin isoja, että niitä varten oli savanille rakennettu lentokenttä.

Ngorongoron tulivuori oli onneksi jo sammunut, mutta yöllä jättiläismetsäsiat (Hylochoerus meinerzhageni) hyökkäsivät telttamme kimppuun ja varastivat Äitin kassin, jossa oli minun eväsbanaanejani! Seuraavana päivänä Ngorongoron kraaterissa huusinkin pahkasioille (Phacochoerus aethiopicus), ettei saa tulla syömään meidän banaanejamme! Kraaterissa oli myös monta trappia (Ardeotis kori), joka on suurin lentävä lintu. Tarangiressa näimme läheltä strutseja (Struthio camelus). Se taas on maailman suurin lintu. Sain matkalla 86 uutta maailmanpinnaa!

Opin tuntemaan paljon kasvejakin. Akaasia (Acacia tortilis) on kuin sateenvarjo, apinanleipomopuulla (Adansonia digitata) valtavan paksu runko ja makkarapuussa (Kigelia africana) kasvoi isoja makkaroita.
Tunnistin siellä poronkin ja majavan syömiä puita, mutta oppaamme Julius väitti, ettei Tansaniassa ole niitä.

Tanssi

Menimme toissaviikolla Tansaniaan, mutta tykkään sanoa sitä mieluummin "Tanssiksi". Siellä oli lämmintä yölläkin! Kun tulimme mökkiimme, niin verannalla oli rupikonna (Bufo) meitä vastassa ja pihapöydällä oli rukoilijasirkka (Mantis). Huoneen katossa meni gekkoliskoja (Gekkonidae), jotka söivät malariahyttysiä (Anopheles maculipennis) ja tsetsekärpäsiä (Glossina). Yöllä kuului sirkkoja (Gryllus) ja sammakoita, ja aamulla huomasin verannalla komeita heinäsirkkoja.
Aamun tiesi siitä kun kukot (Gallus gallus) kiekuivat. Muutkin linnut, kuten pajulintu (Phylloscopus trochilus) alkoivat laulaa. Aamiaisen jälkeen mentiin uimaan!Leikin kolmevuotiaan Marian kanssa vaikkei hän osannut suomea, vaan vain saksaa ja englantia. Iltakävelyllä kaikkia nauratti kun neekerilapset puhuivat Isälle svahilia ja Isä vastasi heille suomenkielellä.

Afrikassa oli paljon villieläimiä: kanoja, lehmiä (Bos taurus), lampaita (Ovis aries), vuohia (Capra aegagrus) ja koiria (Canis familiaris).

Yhdellä lampaalla oli ihan pieni karitsa, joka joi maitoa sen emon mahan alta!