Luonto-oppaana

Kuun alussa opastin Lähikaupungin kasviretkeläisiä. Olin valmistautunut vetämään retkn hyvin: opiskellut kasvit Ensimmäisestä kukkakirjastani ja käynyt tarkistuskäynnillä edellisenä päivänä. Näytin retkeläisille ketunleivän, kallioimarteen, mäkitervakon ja pussikämmekän (Coeloglossum viride). Löysin myös kehrääjäntoukan.Mummun ja Vaarin huvilalla näytin serkuilleni jouhimatoja (Gordius aquaticus), kun niitä löytyi uimarannalta.

Viikko sitten veimme Äitin Vantaan lentokentälle. Sen jälkeen kävimme isossa ostolassa, jossa ihmettelin kun siellä oli niin paljon vantaalaisia. Vaikka heitä lentokentällä näkee eniten, niin siellä kauppakeskuksessakin heitä tuntui olevan enemmän kuin suomalaisia. Vantaalaiset ovat erinäköisiä kuin suomalaiset. Heillä on tummempi iho.

Äitin ollessa esitysmatkalla kävin Kettusaaressa. Siellä oli Se Kiva Mies ja Kiva Täti, kun ovat tehneet painolastinäyttelyn. Kaupungin Ympäristömies oli samaan aikaan käymässä siellä ja pyysi meitä mukaan kartoittamaan asuntomessualueen painolastikasveja. Löysinkin sieltä unikon (Papaver dubium). Keräsin painolastikiviä Isän taskuun. Muutama päivä myöhemmin saimme tekstiviestin, että Massi Masmalo, jonka luulimme hävinneen saaresta viime vuonna, kukkii taas!

Uhanalaiskasviretki tehtiin tänä vuonna Varsinais-Suomeen. Näimme kämmeköitä, mansikoita, kimalaiskuoriaisia (Trichius fasciatus), lehmiä (Bos taurus) ja kaneja (Oryctolagus cuniculus).

Pelle Hermannissa opin laskemaan isoille lapsille tarkoitetusta korkkiruuviliukumäestä. Ensimmäisellä kerralla kolautin pääni, mutta sitten se oli kivaa:

Kuolleita

Keväällä tuli uusi kiva kasvikirja, Ensimmäinen kukkakirjani. Sen on tehnyt Anja Baklien ja se on kiva kun siihen voi itse kirjoittaa missä ja koska on nähnyt ne kasvit. Minä oikein innostuin löytämään niitä kukkia.

Kävin kiertämässä kirkon ympäri. Siellä oli paljon kuolleita. Löysin kaksi kuollutta naakanpoikasta. Monta ihmistäkin oli sinne haudattu. Yhdessä kohtaa oli oikein paljon hautakiviä ja sain kuulla, että sinne oli haudattu sotilaita. Kysyin että olivatko he ampuneet itsensä, mutta he olivat kuulemma ampuneetkin toisiaan.

Isä kävi perustamassa Hämähäkkiseuraa. Minäkin innostuin etsimään niitä. Tässä on rantuli (Dolomedes fimbriatus), hypykki (Salticus cingulatus) ja misukki (Misumena vatia). Naapuri ei meinannut uskoa että semmoisia onkaan.

Kissalan Täti ei tykkää hämähäkeistä. Eikä rusakosta, kun Tädillä on paljon kukkapenkkejä. Se rusakko tuli tänne kaksi vuotta sitten mutta nyt sitä ei ole näkynyt kuukauteen.

Lokeistakaan Kissalan Täti ei tykkää, kun niillä on pesä laiturin lähellä. Mutta ne lähtivät pois kun niiden munat käytiin rikkomassa. Kissalan Tädin mielestä kissa on paljon kiltimpi eläin.

Vaari taas ei tykkää käärmeistä. Otimme rantakäärmeen (Natrix natrix) kiinni rannasta ja veimme sen turvallisempaan paikkaan. Se oli juuri syönyt jotakin kun se oli yhdestä kohdasta niin paksu. Sitten se pelästyi meitä, se oksensi sen mitä se oli äsken syönyt.
Äiti kävi Rahassa. Se sijaitsee Sekinmaalla. Hän kävi siellä Kasvitieteellisessä Puutarhassa ja toi tuliaisiksi kukkivia kiviä (Lithops).

Ne ovat oikeasti kasveja.