Kesäleiri

Viikonloppuna olin luontoleirillä. Siellä oli kivaa kun oli lapsia ja ongittiin ja tuli särkiä (Rutilus rutilus) ja ahvenia (Perca fluviatilis), joka on Suomen kansalliskala. Isommat pojat saivat lisäksi virvelillä ison hauen (Esox lucius) ja Äiti onki säynävän (Leuciscus idus: kuvassa särki ja säynävä - tunnetko kumpi on kumpi?). Malva täytti 11 ja lauloimme hänelle ja annoin hänelle syntymäpäivälahjaksi semmoiset puunlehtikortit ja illalla paistettiin makkaraa ja ahvenia.

Seuraavana päivänä teimme niittyretken, jolla pidettiin kasvitietokilpailu, ja minä voitin sen, vaikka olin kaikkein pienin lapsista (paitsi yksi Matias, joka on kanssa viisi ja valtavan kiva)! Isä tuli siinä kilpailussa viimeiseksi, mutta hän sanoi, että tästä ei sitten hiiskuta. Kuvassa niityltä löytyneita punaisia marjoja: kalliokielo (Polygonatum odoratum, myrkyllinen), kielo (myrkyllinen), korpipaatsama (Rhamnus frangula, myrkyllinen), lillukka (Rubus saxatilis, syötävä), metsäruusu (Rosa majalis, syötävä), puolukka (Vaccinium vitis-idaea, syötävä) ja taikinamarja (Ribes alpinum, syötävä). Tunnetko Sinä nuo marjat? (Isä ei tuntenut).

Sitten tein ensimmäisen oman simpukkavideoni niistä simpukoista kun olin kerännyt Ruijasta, ja opetin samalla muitakin tekemään simpukkavideon ja esittelin ne simpukat: hietasimpukan, islanninsimpukan (Arctica islamdica), kampasimpukan (Chlamys islandica) & sinisimpukan.
Sitten kävin soutelemassa ja onkimassa ja saunassa (mutta uida ei voinut kun oli sinilevää)ja teimme ympäristötaiteita (kuvassa rantametsän Pirkka-Peikko) ja lopuksi söin lätyn.

Viimeisena aamuna leirillä kävi lehdentoimittaja, joka otti valokuvan minun simpukkavideostani. Sitten leikimme ravintoketjua: jokainen sai vihreän, keltaisen tai punaisen pyykkipojan hihaansa. Vihreät, joita oli eniten, olivat kasveja. Keltaisia kasvinsyöjiä oli vähemmän ja punaisia petoeläimiä vähiten. Eläimet pistivät silmät kiinni ja kasvit juoksivat piiloon. Sitten kasvinsyöjät päästettiin etsimään kasveja, ja kun he löysivät niitä, kasvit eivät päässeet karkuun vaan ne syötiin, eli kasvinsyöjä sai sen vihreän pyykkipojan. Viimeisenä etsimään päästetyt pedot puolestaan ajoivat takaa kasvinsyöjiä, ja kun petoeläin sai kasvinsyöjän kiinni, niin se peto sai keltaisen pyykkipojan ja kaikki kasvinsyöjän syömät vihreätkin. Voittaja oli se peto, jolla oli eniten pyykkipoikia, patsi jos kaikki kasvinsyöjät oli syöty ja kasveja jäi jäljelle, jolloin kasvit voittivat kun se petoeläin kuoli nälkään. Se jännä leikki, ihan oikeasti.

Hienointa leirielämässä on mökki, sauna ja Matias.