Maalaisleikkejä
Kun olin yksi vuotta, olin vanhempien mukana saaressa jossa oli paljon pikkukiviä, jotka olivat litteitä kuin ruutanat. Löysin sieltä yhden kännykän näköisen ja leikin sillä pitkän aikaa kännykänsoittoa.
Isä kertoi, että kerran kun hän irrotti veneen köyttä laiturista, jokin esine tipahti taskusta mereen. Laiturilla ollut sukeltaja huusi, että Isältä tippui kännykkä. Isä tarkisti, että se kuitenkin oli taskussa, eikä keksinyt että mikä ihme oli tippunut. Niinpä hän vastasi että mitään tärkeää ei puuttunut ja että jos se sukeltaja haluaa niin hän voi käydä pohjassa tarkistamassa. Vasta kotona Isä huomasi, mikä oli kadonnut: hieno pikkukivi, jonka hän edellisenä päivänä oli poiminut rannalta! Jos se sukeltaja nyt lukee tätä, niin ei tarvitse enää mennä etsimään.
Kun viime kesänä olimme Majasaaressa niin Aksulla oli leluna hänen vaarinsa vanha kännykkä ja se tippui kerran mereen ja se vaari joutui sukeltamaan sen ylös sieltä. Kännykät maksavat uutena kamalan paljon, mutta parin vuoden vanhoina ne ovat jo ihan halpoja.
Loppukesällä otin yhdeltä kävelyretkeltä mukaan kangaskortteen (Equisetum hyemale). Kotona irrotin sen palaset toisistaan ja huomasin että ne voi liittää takaisin niinkuin Geomagit! Geomagit ovat semmoisia lelukaupoissa myytäviä magneettitikkuja.
Jouluna serkkujen kanssa keksin leikin nimeltä "kuka pelkää mustaa makkaraa", kun toisia ihmisiä on tyhmää sanoa mustiksi. Mustihan on koiran nimi.
Viime viikolla keksin kaksi uutta leikkiä: ravunsakset ja lykkimissauvat. Ravunsaksilla otetaan kiinni toisia ja lykkimissauvat keksin kun ei ollut tarpeeksi lunta hiihtämistä varten (samasta syystä kuulemma viisitoista vuotta sitten keksittiin sauvakävely, kun sukset jäivät tarpeettomiksi kasvihuonekauden alettua). Keksin lykkimissauvoista toisenkin, kokeilu- eli betaversion.
Tiistaina televisiosta tuli semmoinen aikuistenkasvatusohjelma kuin Supernani. Se Supernani oli niin kiltti, että haluaisin että hän tulee meille.
Näin keskiviikkona kamalan pitkän unen jossa en ollut kotona. Se oli niin pitkä, etten jaksanut katsoa sitä loppuun asti.
Muistatteko kun toukokuussa menetin kaksi hammasta korkokenkäonnettomuudessa? Ensin luulin, että hammaslääkäri laittaa uudet tilalle, muttei niitä sitten laitettukaan. Viime viikolla siihen koloon alkoi kasvaa uusi hammas! Se on rautahammas (muut hampaat ovat maitohampaita). Se ei silti ole rautaa vaan luuta. Oikea rautainen hammashan olisi harmaa ja ruman näköinen.
Isä kertoi, että kerran kun hän irrotti veneen köyttä laiturista, jokin esine tipahti taskusta mereen. Laiturilla ollut sukeltaja huusi, että Isältä tippui kännykkä. Isä tarkisti, että se kuitenkin oli taskussa, eikä keksinyt että mikä ihme oli tippunut. Niinpä hän vastasi että mitään tärkeää ei puuttunut ja että jos se sukeltaja haluaa niin hän voi käydä pohjassa tarkistamassa. Vasta kotona Isä huomasi, mikä oli kadonnut: hieno pikkukivi, jonka hän edellisenä päivänä oli poiminut rannalta! Jos se sukeltaja nyt lukee tätä, niin ei tarvitse enää mennä etsimään.
Kun viime kesänä olimme Majasaaressa niin Aksulla oli leluna hänen vaarinsa vanha kännykkä ja se tippui kerran mereen ja se vaari joutui sukeltamaan sen ylös sieltä. Kännykät maksavat uutena kamalan paljon, mutta parin vuoden vanhoina ne ovat jo ihan halpoja.
Loppukesällä otin yhdeltä kävelyretkeltä mukaan kangaskortteen (Equisetum hyemale). Kotona irrotin sen palaset toisistaan ja huomasin että ne voi liittää takaisin niinkuin Geomagit! Geomagit ovat semmoisia lelukaupoissa myytäviä magneettitikkuja.
Jouluna serkkujen kanssa keksin leikin nimeltä "kuka pelkää mustaa makkaraa", kun toisia ihmisiä on tyhmää sanoa mustiksi. Mustihan on koiran nimi.
Viime viikolla keksin kaksi uutta leikkiä: ravunsakset ja lykkimissauvat. Ravunsaksilla otetaan kiinni toisia ja lykkimissauvat keksin kun ei ollut tarpeeksi lunta hiihtämistä varten (samasta syystä kuulemma viisitoista vuotta sitten keksittiin sauvakävely, kun sukset jäivät tarpeettomiksi kasvihuonekauden alettua). Keksin lykkimissauvoista toisenkin, kokeilu- eli betaversion.
Tiistaina televisiosta tuli semmoinen aikuistenkasvatusohjelma kuin Supernani. Se Supernani oli niin kiltti, että haluaisin että hän tulee meille.
Näin keskiviikkona kamalan pitkän unen jossa en ollut kotona. Se oli niin pitkä, etten jaksanut katsoa sitä loppuun asti.
Muistatteko kun toukokuussa menetin kaksi hammasta korkokenkäonnettomuudessa? Ensin luulin, että hammaslääkäri laittaa uudet tilalle, muttei niitä sitten laitettukaan. Viime viikolla siihen koloon alkoi kasvaa uusi hammas! Se on rautahammas (muut hampaat ovat maitohampaita). Se ei silti ole rautaa vaan luuta. Oikea rautainen hammashan olisi harmaa ja ruman näköinen.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home