Kesälomamatka 2008

Se viimekertainen mystikasvi selvisi, kun se alkoi vihdoin kukkia. Kolme viikkoa odotimme että nuput aukeaisivat. Sitten ne aukesivat. Äiti tunsi heti että se on sikuri (Cichorium intybus).Sen juurista on joskus tehty kahvia.

Lähdimme yhtenä keskiviikkona, kun alkoi kesähelle, niin kesälomareissulle. Alussa kävimme Hormajärvellä uimassa. Teimme siellä simpukkatutkimuksen:
isojärvisimpukka(Anodonta cygnaea) 49 %
pikkujärvimpukka(A. anatina) 39 %
litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanatum) 5 %
sysijokisimpukka (Unio tumidus) 5 %
soukkojokisimpukka (U. pictorum) 2 %
Tutkimus tehtiin niin, että poimittiin sata simpukkaa. % tarkoittaa prosenttia eli sadasosaa. Jos simpukoita oli enemmän tai vähemmän kuin sata, niin vanhemmat laskivat ne prosentit. He ovat opiskelleet matematiikkaa peruskoulussa.

Sitten kävimme Suomen suurimmassa luolassa. Se on 21 metriä. Illaksi menimme mökkipaikkaan, jossa oli kanssa Jose joka oli kanssa kuusi ja paistomme pihalla makkaraa.

Sitten siellä oli käymässä semmoisia johtajia kun eivät uskoneet kasvihuoneilmiöön eivätkä ainakaan siihen, että ihmiset vaikuttaisivat siihen, vaikka minäkin muistan, kuinka lapsuuteni talvina vielä oli lunta. He kertoivat että Amerikassa onneksi kaikki kulkevat ekoautoilla, mutta he olivat huolissaan jos kaikki kiinalaisetkin ostavat auton. He itse ajoivat keltaisella ralliautolla.

Torstaiaamuna kävimme uimassa ja tekemässä simpukkatutkimuksen Pohjanpitäjänlahdessa:
sysijokisimpukka 100 %
Huomasin että se oli merivettä kun sitä meni vahingossa suuhun.

Automatkalla radion uutisissa sanottin kun Porvoossa on kaatunut fosforihappokuorma. Yleisradion mukaan fosforihappo ei kuitenkaan aiheuta haittaa ympäristölle.

Illalla uimme Satavassa. Sekin oli merta ja siellä ei ollut yhtään simpukoita. Nukuimme yön Vilkku-Tädin luona Turussa ja aamulla heräsin valtaviin liikenteen ääniin. Aamu-uinnille menimme Maskun Rivieralle, eikä sielläkään ollut simpukoita.

Sitten kävimme bongaamassa Hautvuoren, jossa on valtavia kallioita ja kivenlohkareita ja luolia ja kuuma ja paarmoja (Tabanidae). Bongaaminen on semmoista kun mennään katsomaan jotakin luontojuttua, jonka joku on neuvonut. Tämän Hautvuoren on neuvonut Pekka Kejonen semmoisessa kirjassa minkä nimi on Geologiset kohteet.

Sitten kävimme bongaamassa Kiperjärven kanjonin. Se on kapea rotko, jonka ihmiset ovat räjäyttäneet, kun on joskus kuivatettu se Kiperjärvi, joka on nyt kyllä Kiperpelto. Kanjonin pohjalla näkyy harvinaista hiekkakivikalliota, joka on kalliota, joka on syntynyt hiekasta.

Pyhäjärvellä kävimme taas uimassa ja teimme simpukkaselvityksen:
pikkujärvisimpukka 83 %
litteäjärvisimpukka 17 %

Seuraavan yön yövyimme Eevakaisa Mömmön luona Eurassa. Aamulla menimme Reksaareen. Kävimme siellä bongaamassa harvinaista nummimataraa (Galium saxatile). Tapasimme siellä mökkiläisiä, jotka kertoivat, että Eevakaisan Mies oli vuosia sitten käynyt siellä valokuvaamassa.

Yhdessä kohtaa meinasin kävellä kyykäärmeen (Vipera berus) päältä, mutta viime tipassa huomasin sen. Olisi kyllä hyvä jos kyyllä olisi punainen tai keltainen varoitusväri.
Nukuimme yön teltassa venelaiturin lähellä. Vaikka sen laiturin vieressä oli huussi niin yksi mies pissasi laiturilta mereen. Se oli tyhmää kun uimaranta oli laiturin lähellä ja siellä kukki sinilevä, joka on usein vaarallista.

Sunnuntaina palasimme kotiin. Helle jatkui ja kävimme ensin uimassa Loukosessa, mistä Eevakaisan Mies oli valokuvannut valtavan ison isojärvisimpukan. Meidän simpukkakartoituksemme tulos oli:
isojärvisimpukka 89 %
pikkujärvisimpukka 11 %

Viimeiseksi kävimme uimassa Köyliönjärvessä. Se oli kyllä vaarallista kun vedessä oli niin valtavasti sinilevää että järvi haisi ja simpukatkin olivat menneet piiloon pohjahiekan alle:
sysijokisimpukka 63 %
soukkojokisimpukka 18 %
pikkujärvisimpukka 15 %
litteäjärvisimpukka 4 %