Tippaleipäkuu

Sain tosi ison kirjeen Emmaliisa-tädiltä. Siinä oli hieno pannunalunen, joka sopii hyvin nukkien ryijyksi leikkimökkiini. Äiti sanoi, että tikut ovat pajua (Salix). Mukana tulleen käyttöohjeen mukaan sitten kun se menee rikki niin sen voi käyttää sytykkeenä uunissa tai kompostoida. Kiitos, Emmaliisa! Sen takia hän sinne ruovikkoon viime viikolla menikin, että voisi kerätä korsia käsitöitä varten!

Harjumetsässä kävellessä Isä yhtäkkiä pysähtyi osoittamaan polunvarressa olevia kikkareita. Hirven (Alces alces) kikkareet minä tunnen, eivätkä nämä olleet niitä. Kikkareet olivat korvasieniä (Gyromitra esculenta). Läheltä katsoen ne olivat kuin tummia tippaleipiä. Tippaleipä puolestaan on kuin kuiva matomunkki, joita syödään vappuna. Korvasieni sen sijaan on tappavan myrkyllinen eikä siihen saa koskea. Jotkut sieni-ihmiset kuitenkin keräävät niitä ja keittävät monta kertaa tai kuivaavat, jolloin suurin osa myrkyistä haihtuu.

Korvasieniä kasvaa paikoissa joissa maanpinta kulunut ja useimmin sitä näkee polkujen varsilla.

Myöhemmin kävelimme sammalkuusikossa ja sielläkin tuli vastaan korvasieniä. Ne kasvoivat suoraan rikkomattumasta sammalikosta. Kun katselimme niitä lähemmin, jokaisessa oli päällä merkillinen linssi. Emme olleet huomanneet sellaista korvasienissä ennen. Oudon pöhöttyneitäkin ne olivat. Tökimme yhden tikuilla auki ja sen sisästä tuli löllölimaa...

Kotona katsoimme Suomen ja Pohjolan sienet -kirjasta sekä tietokoneen Sienipolulta ja huomasimme ettei se mikään korvasieni ollutkaan, vaan harvinainen hytymaljakas (Sarcosoma globosum)! Sienipolulla sitä verrattiin runebergintorttuun. Niitä, siis niitä runebergintorttuja, syödään tammi- ja helmikuussa.

Metsästä löytyi myös kaadetuilla puilla kasvavia taulakääpiä (Fomes fomentarius) ja pikkuruisia lahotipakoita (Dacrymyces stillatus). Torvijäkälätkin (Cladonia)

muistuttavat kamalan paljon vauvasieniä. Itse asiassa jäkälätkin lasketaan mukaan sienikuntaan (Fungi).

Paitsi sieniä, kevätmetsässä tapaa myös kuusen (Picea abies) kerkkiä, eli pieniä vaaleita vuosikasvaimia. Ne maistuvat kirpeiltä.

Sienimetsässä on mukavaa neljästä syystä:

1. Sammalmatolla on helppo kävellä.

2. Remonttipuut ovat kivoja leikkitelineitä.

3. Sammalpatjalla saa makoisat unet.

4. Sienimetsässä kasvaa ketunleipää!